Alkaa olla valmista

Eilen perjantaina oli veneen runkokatsastus. Joensuun Pursiseuran katsastajan Karvisen Reijon vene sattuu olemaan Lunnin vieressä, joten torstaina kun Reijoa nähtiin veneellä, saatiin näppärästi sovittua katsastusaika. Yllättävän perusteellinenhan tuo runkokatsastus olikin, mutta mitään huomautettavaa ei Lunnista löytynyt. 

Enemmän kuin katsastus minua jännitti, mitähän Ismo sanoo torstaisesta Lunnin kannen maalaamisesta. Että mahtoiko tulos olla hyväsyttävä vai vedetäänkö toinen kerros maalia vai paikkaallaanko muuten. Mutta helpotus oli suuri, kun maalausjälki todettiin riittävän hyväksi. Kyllä me vielä opitaan.

Tänään lauantaina, jälleen ihanassa auringonpaisteessa ja parinkymmenen asteen lämmössä, puuhailtiin Lunnilla muutama tunti. Poisteltiin maalarinteippejä kannenmaalauksen jäljiltä ja kylläpä ne mokomat olivat tiukassa. Sentti sentiltä niitä raaputeltiin, vaan irtosivatpahan lopulta, mokomat. Päivän ohjelmassa oli veneen kylkien vahaus. Ensin vaha levitettiin pintaan, sitten se koneella hierottiin kylkiin ja lopulta vielä käsin liinalla hangattiin. Ja kyllä nyt kiiltää, kun oman kuvansa voi Lunnin kyljestä käydä peilaamassa.

Vahan levitys:

Vahaamista koneella ja käsin:

Vahaajien kahvitauko:

Melkoisen komealta Lunni nyt näyttääkin:

Ja vielä kiinnitettiin Lunnin nimikyltti ja todettiin, että nyt on Lunnin ulkotyöt tehty.

Enää puuttuu vaan sisähommat, jonka jälkeen vene on valmis vesille. Sisätiloissa ei tarvitse tehdä kuin siivoamis- ja sisustamispuuhat ja se on siinä. Tuntuu uskomattomalta, että vesillelaskuun on enää viikko. Nopeasti on aika mennyt veneellä puuhaillessa. Nyt enää ne pienet sipistelyt jäljellä.

Tulevat laivakoirat olivat tänäänkin mukana rannassa. Tänään minulla oli enemmän aikaa käpeksiä niiden kanssa. Yritin veden äärellä oottaa niistä hienon pönötyskuvan, mutta Marttaa alkoi juuri silloin haukotuttamaan moinen pönötys:

Enimmän aikaa koirat on kuitenkin häkissä autossa, jossa ne kyllä viihtyy hyvin. Martta etenkin ei halua edes lähteä häkistä minnekään. Yritin sitten ottaa koirista terhakkaan Vahtikoirat häkissä -kuvan, mutta nyt vuorostaan Silkeä alkoi haukotuttamaan.

Jos on meillä itsellämme ollut veto lopussa näiden veneenlaittopäivien jälkeen, niin kyllä on koiratkin olleet väsyneitä. Ei ne jaksa minkäänlaista iltapuuhastelua nykyisin. Nukkuvat vaan ja iltapissille pitää takapuolesta työntää, että niitä ulos saa. Mitenköhän mahtaavat sitten veneessä väsyä?