Maalia kuluu

Eilen illalla työpäivän jälkeen Marko suuntasi veneelle Ismon kanssa. Puuosien hiontoja ja lakkauksia siellä oli tehty. Tänään helatorstaina oli taas oivallinen päivä viettää kokonaan veneellä. Aamukahvin jälkeen sinne lähdettiin ja neljän jälkeen tultiin kotiin, joten täysi työpäivähän siellä meni. Meillä oli selvä työnjako: Marko laittoi maalarinteippejä ja pesi maalattavia pintoja ja minä maalasin. Tänään maalattiin harmaata väriä, kun Lunnin kansi maalattiin. Telalla siitä olisi varmaan tullut tasaisemman näköinen, mutta pensselillä koko alan töpsöttelin ja ehkä se kuivuessaan vielä tasoittuu, aivan kuten kattomaalikin. Hienolta se kyllä näytti. 

Toinen laittaa maalarinteippejä:

Ja toinen leikkii maalaria:

Välillä pidettiin evästauko. Istuttiin rantaheinikossa, että koiratkin saivat välillä kaivaa ja tonkia. Koko aamun ne autossa räkyttivätkin, mutta iltapäivällä olivat jo huomattavasti rauhallisempia. Eväsleipää, pullaa ja kahvia luonnonhelmassa ja mahtavassa auringonpaisteessa töiden lomassa on kyllä piste iin päälle. Aika kuluu kuin huomaamatta veneellä hommaillessa eikö illalla tarvitse unta odotella. Kyllähän nuo koiratkin aika rauhallisia iltaisin ovat.

Veneen rungon katsastus sovittiin huomiseksi eli perjantaiksi. Muita venesuunnitelmia ei huomiseksi ole, mutta lauantaina sitten taas koko päiväksi. Odotan, että pääsen irroittamaan maalarinteippejä ja ihastelemaan tämän päivän tekelettä. Maalipurkin pohjalle jäi maalia sen verran, että paikkauksia pystyn tekemään, mikäli tarvetta on. Tässä kun ollaan ihan realistisia eikä luulla liikoja tekemistämme. Korjailua ja paikkailua varmasti löytyy, ja toimintatavatkin ovat hiukan hakusessa, mutta kyllä se tästä.